Usein kysytyt kysymykset

Miten Buy Nothing eroaa Facebookin roskalava- tai kierrätysryhmistä?

Joissakin muissa kierrätysryhmissä pääpaino on tavaran nopealla kierrättämisellä ja jaloista pois saamisella, usein periaatteella "nopein noutaja saa". Buy Nothing -ryhmän päätavoite taas on paikallisen yhteisön ja ihmissuhteiden rakentaminen lahjatalouden (gift economy) avulla. Ryhmässä painotetaan tarinoita, toiveita ja kohtaamisia – tavara on väline yhteisöllisyyden luomisessa.

Joissakin kierrätysryhmissä myydään tai vaihdetaan tavaraa. Buy Nothing -ryhmissä on vain kolmenlaisia ilmoituksia: lahjoja (annetaan/tarjotaan, engl. give/gift), pyyntöjä (pyydetään sitä, mitä tarvitaan, engl. ask) ja kiitollisuusjulkaisuja (kiitetään saaduista tavaroista, palveluista tai muusta ryhmän toimintaan liittyvästä, engl. gratitude). 

Roskalava- ja kierrätysryhmissä liikkuu yleensä ainoastaan fyysistä tavaraa, mutta Buy Nothing -ryhmissä annetaan ja pyydetään myös aineettomia lahjoja. 

Mikä on lahjatalous?

Lahjatalous on talousjärjestelmä, jossa tavaroita, palveluita tai tietoa jaetaan ja vastaanotetaan ilman hintaa, vastasuoritusta tai maksuvaatimusta. Vaihdanta perustuu rahan sijaan yhteisöllisiin sääntöihin, luottamukseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Historiallisesti malli oli tyypillinen varhaisille heimoille, mutta nykyään sitä sovelletaan esimerkiksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa ja vapaaehtoistyössä. Järjestelmän perusajatuksena on vahvistaa ihmisten välisiä suhteita ja varmistaa resurssien tasainen jakautuminen yhteisön sisällä.

Lue lisää esimerkiksi täältä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahjatalous
https://sites.middlebury.edu/rethinking/gift-economies/

Haluaako Buy Nothing Project kieltää kaiken ostamisen?

Ei, Buy Nothing Project ei halua kieltää kaikkea ostamista. Hankkeen tarkoituksena ei ole ajaa ihmisiä täydelliseen asketismiin eikä kieltää kaupankäyntiä, vaan muuttaa tapaamme suhtautua kuluttamiseen.

Liikkeen perusideana on tarjota vaihtoehto ainaiselle uuden ostamiselle ja herätellä huomaamaan, kuinka paljon resursseja lähinaapurustossa on jo valmiina. Tai vaikkapa vanhan korjaamiseen ja uusiokäyttöön. Buy Nothing haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Harkittu kuluttaminen: Aina kun tarvitsee jotain (kuten tiettyä työkalua, vaatetta tai vaikka pienen määrän harvoin käyttämääsi maustetta reseptiin), voi kysyä ensin omalta yhteisöltä ennen kauppaan ryntäämistä.

• Ostamisen vähentäminen, ei lopettaminen: On selvää, että tiettyjä asioita on edelleen ostettava uutena. Tavoitteena on kuitenkin vähentää tarpeetonta kulutusta ja sitä kautta ympäristökuormitusta. Samalla syntyy säästöä kukkaroon!

• Ajattelun muuttaminen ja yhteisön vahvistaminen: Hankkeen perustajat haluavat ihmisten näkevän ostamisen sijaan naapuruston paikkana, jossa asioita voidaan lainata, lahjoittaa, kierrättää ja jakaa.

Ihmisiä ei siis velvoiteta elämään ilman rahaa, vaan Buy Nothing -yhteisö toimii "rinnakkaistaloutena" tavallisen ostamisen rinnalla.

Miksi ei saa tarjota mitään vaihdossa (esim. kahvipakettia tai suklaata)?

Buy Nothing on lahjatalous. Jos lahjoittaja odottaa tai vastaanottaja tarjoaa jotain vastineeksi (vaihtokauppa), se muuttuu vaihto- tai markkinataloudeksi. Pyyteetön lahjoittaminen takaa sen, että ryhmä on tasa-arvoinen kaikille varallisuudesta riippumatta.

Miksi ei saa vinkata ryhmän ulkopuolelle (esim. kauppoihin, nettisivuihin, kirjastoon tai yrityksiin)?

Buy Nothing -periaatteen mukaan keskitytään siihen, mitä naapurit voivat tarjota suoraan omastaan (tavaroistaan, ajastaan tai taidoistaan). Osto- tai kauppavinkit vievät tavallisen markkinatalouden puolelle.  Kysyjät hakevat ryhmästä nimenomaan naapuriavun tai lainan kautta saatavaa ratkaisua. Se vahvistaa yhteisöä, kun taas ryhmästä pois ohjaaminen ei.  Kirjastoon tai hyväntekeväisyyteen ohjaaminen vie pois omasta ryhmästä ja vähentää ryhmäläisten kohtaamisia, mutta jos kokee, että on hyvä vinkki, joka ei sodi ryhmän periaatteita vastaan, voi kysyä “Saanko laittaa sinulle viestin?” ja kertoa vinkkinsä yksityisviestissä. Silloin ainakin näille ryhmän jäsenille muodostuu yhteys.

Kuka päättää, kuka saa lahjoitetun tavaran ja miten?

Lahjoittaja päättää aina itse, kenelle haluaa tavaran antaa. Tavaraa ei tarvitse (eikä kannata) antaa ensimmäiselle kommentoijalle, vaan lahjoituksen voi jättää hautumaan (let it simmer) hetkeksi. Saajan voi valita tarinan tai vaikka arvonnan perusteella. Tai vaikka siksi, että haluaisi tutustua juuri kyseiseen naapuriin.

Mikä on pikalahja?

Joskus tavarasta haluaa nopeasti eroon (esim. muutto). Silloin on perusteltua merkitä lahja “pikalahjaksi”, jonka voi antaa vaikka ensimmäiselle. Siitä on hyvä kertoa erikseen, ja pikalahjojen olisi syytä olla poikkeuksia.

Miksi vanhoja julkaisuja ei tarvitse poistaa?

Kun tavara on löytänyt uuden omistajan tai pyyntö on täytetty, Buy Nothing -ryhmissä vanhat julkaisut jätetään yleensä paikoilleen ja niihin merkitään vain esimerkiksi "ANNETTU", "NOUDETTU", "LAHJA SAATU" tai "LÖYTYNYT". Julkaisut muodostavat ryhmän historian ja on joskus ilahduttavaa haulla törmätä vanhaan kivaan julkaisuun, julkaisun alla käytyyn keskusteluun ja muistoon. Joskus lahjalle ei löydy heti saajaa tai pyyntöön heti vastausta, mutta joku saattaa löytää sen vaikkapa haulla kuukausien kuluttua ja voi kysäistä, onko asia vielä ajankohtainen. 

Saako ryhmästä saatua tavaraa myydä myöhemmin eteenpäin?

Tavaran jälleenmyynti ei ole ehdottomasti kiellettyä, mutta se vaatii avoimuutta. Jos pyydät tavaraa tarkoituksena tuunata ja myydä se (tai myydä sellaisenaan), siitä kannattaa kertoa avoimesti julkaisussa, jotta lahjoittaja voi tehdä tietoisen päätöksen eikä tule jälkipuintia ja pahaa mieltä. Ryhmän sisällä myyminen on aina kiellettyä. Voi toki käydä niin, että jokin ryhmästä saatu vaate menee joskus myöhemmin vaikka koulun kirppismyyntiin, eikä enää edes muista, että se on ryhmästä saatu. Se ei haittaa. Oletamme, että kaikilla on hyvä tahto. On ollut myös tilanteita, joissa joku on myynyt ryhmästä saatuja tavaroita ostaakseen ruokaa. Emme kukaan varmaan olisi siitä pahoillamme, mutta kannattaa välttää tilannetta, jossa ryhmään syntyy huono ilmapiiri siksi, että tuntuu, että joku ryhmän jäsen tarkoituksella haalii tavaraa myyntiin eikä omaan käyttöönsä. Se sotii yhteisöllisyyttä ja ryhmän missiota vastaan.

Voiko ryhmässä tarjota tai pyytää muutakin kuin tavaraa?

Kyllä! Voit pyytää tai tarjota lainaksi tavaroita (esim. työkaluja), pyytää apua (esim. haravointiin tai koiran ulkoilutukseen) tai jakaa aineetonta osaamista.

Miksi täytyy asua sen Buy Nothing -ryhmän alueella, johon haluan liittyä?

Ryhmien idea perustuu hyperpaikallisuuteen eli naapuruston yhteisöllisyyden rakentamiseen. Hyperpaikallisuudesta on seuraavia etuja:

• Lahjojen noutaminen on helppoa ja ekologista (onnistuu usein kävellen tai pyörällä).

• Kynnys tutustua ja luottaa naapureihin madaltuu.

• Yhteisö luo parhaimmillaan aidon paikallisen turvaverkon, jossa apua tai tukea saa nopeasti läheltä.

• Samat säännöt kaikille ovat myös reiluja ja yksinkertaisimpia vapaaehtoisen ylläpitäjän kannalta.

Miksi ei voi kuulua kahteen Buy Nothing -ryhmään samaan aikaan?

Sääntö suojelee paikallisyhteisöä ja ehkäisee "tavaroiden hamstrausta". Kun toimit vain yhdessä ryhmässä, sitoudut oman asuinalueesi ihmisiin ja rakennat suhteita juuri heidän kanssaan. Samat säännöt kaikille ovat myös reiluja ja yksinkertaisimpia ylläpitäjän kannalta. Jos jäsenet voisivat kuulua useisiin ryhmiin, aktiivisimmat autottomat tai kaukana asuvat jäsenet voisivat jäädä paitsi lahjoista, ja ryhmistä voisi pahimmillaan tulla pelkkiä tavaranmetsästyspaikkoja yhteisön sijaan.

Miksi ei ole hyvän ryhmätavan mukaista tarjota tavaraa vähävaraisuuden perusteella?

Buy Nothing Project ei ole hyväntekeväisyysjärjestö, vaan lahjatalous.

• Tasa-arvoisuus: Ryhmässä halutaan välttää perinteinen "auttajan ja autettavan" sekä "rikkaan ja köyhän" välinen hierarkia. Jokainen jäsen on samalla viivalla: kaikilla on jotain annettavaa (vaikka vain omaa aikaa tai seuraa) ja kaikilla on oikeus pyytää. Rajoja lahjoitusten määrälle ei aseteta antamisen eikä vastaanottamisen puolesta.

• Leimautumisen estäminen: Tarjoukset tai valinnat, jotka perustuvat varallisuuteen, voivat luoda kiusaantuneisuutta tai asettaa jäseniä eriarvoiseen asemaan. Lahjat jaetaan mieluummin esimerkiksi tarinan tai arvonnan perusteella ilman että kenenkään tarvitsee avata taloudellista tilannettaan.